browser icon
You are using an insecure version of your web browser. Please update your browser!
Using an outdated browser makes your computer unsafe. For a safer, faster, more enjoyable user experience, please update your browser today or try a newer browser.

Johanneksen kirjeet

Materiaalin valmistanut  Liisi Jokiranta

Johdannoksi 1. Johanneksen kirjeeseen

Kirjeen kirjoittajana on vanhastaan pidetty apostoli Johannesta, vaikka kirjoittajaa tai vastaanottajaa ei kirjeessä ilmaistakaan. Kirjoittaja on elänyt Jeesuksen lähipiirissä ja hänen kirjeessään on monia yhtäläisyyksiä Johanneksen evankeliumin kanssa. Hänen sanoistaan kuultaa erityinen auktoriteettiasema.

 

Kirje on laumastaan huolta kantavan paimenen puhetta, osittain jyrkkää, osittain lempeän isällistä. Oli näet syntynyt uusia yhteisöjä, jotka pitivät itseään kristillisinä, mutta levittivät oppeja, jotka olivat ristiriidassa apostolien opetuksen kanssa. Seurakunnissa tapahtui hajaannusta. Monet viehättyivät salaisista menoista, joihin osallistumalla heidän sanottiin saavan erityistä tietoa Jumalasta. Liikehdintää onkin sanottu gnostilaisuudeksi, joka tulee tietoa merkitsevästä kreikankielen sanasta gnosis. Yhä useampi hylkäsi apostolit ja heidän opetuksensa. Heitä eivät kiinnostaneet opilliset kysymykset. Varmaan moni havaitsi, että Jeesuksesta puhuttiin toisin kuin heille oli opetettu. Gnostilaisille Jeesus oli vain ihminen, johon Kristus oli asettunut asumaan kastehetkellä ja poistunut ennen hänen ristiinnaulitsemistaan. Jeesuksen sovituskuolemasta ja ruumiillisesta ylösnousemisesta vaiettiin tai ne kiellettiin. Kaikki aineellisuus ja ruumiillisuus oli gnostilaisille toisarvoista, vain henkinen oli tärkeää. Siksi Kristustakaan ei voinut ajatella ruumiillisena ja kärsivänä Jumalana. Moraaliinkaan ei kiinnitetty suurta huomiota.

Ymmärtää saattaa, että Johannes oli huolissaan Hän oli tällöin Efesoksessa.. Seurakunta oli perustettu jo monta vuosikymmentä aikaisemmin Paavalin toimesta, joka teki siellä työtä yli kolmisen vuotta, n. 55–57 (Apt.19). Paavalin aikana ongelmana olivat juutalaiskristityt, jotka vaativat kristityiltä Mooseksen lain noudattamista ympärileikkauksineen. Johanneksen aikana ensimmäisen vuosisadan loppupuolella harhat lähtivät liikkeelle kristillisten seurakuntien ulkopuolelta. Suurin ongelma on kuitenkin aina siinä, että seurakuntien sisältä nousee niitä, jotka innostuvat jostakin uudesta ja alkavat viedä sitä eteenpäin. Paavali varoitti efesolaisia viimeisellä matkallaan keväällä 58: ”Minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät säästä laumaa. Teidän omasta joukostannekin nousee miehiä, jotka puhuvat sellaista mikä on väärää ja nurjaa, vetääkseen opetuslapsia mukaansa.” (Apt. 20: 29–30.) Jeesuskin varoitti: ”Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevia susia” (Mt.7:15). ”Vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja näet nousee. He tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Minä olen ennalta ilmoittanut tämän teille.” (Mt.24:24–25.) Johannes puhuu samasta asiasta kirjeessään: ”Olen kirjoittanut tämän niistä, jotka eksyttävät teitä.” ”Lapset: Älkää antako kenenkään eksyttää itseänne.” (1. Jh. 2:26; 3:7.) Seurakunnalla ei ollut silloin eikä ole ollut koskaan muulloinkaan sellaista aikaa, jolloin ei jokin harhaoppi sitä repisi.

 

Johannes puhuu kirjeessään yhä uudelleen samoista asioista, pääasiassa kolmesta pääkohdasta: Jeesuksesta Jumalana ja ihmisenä, Jumalan sanan noudattamisesta ja keskinäisestä rakkaudesta. Toisto osoittaa, kuinka vakavasti Johannes suhtautuu kristinuskon ytimeen kohdistettuihin hyökkäyksiin.

 

Meillä on edessämme rikas matka Johanneksen seurassa uskomme perusteisiin. Samalla se on varustautumista niitä eksytyksiä vastaan, joita meidän sukupolvemme kohtaa ja jotka lopulta ovat yllättävän samanlaisia kuin kaksituhatta vuotta sitten. Eksyttäjiä tulee, mutta seurakunta kestää Jumalan sanan varassa.

 

Luther kuvaa Johanneksen kirjeitä näin: ”Tämä Johanneksen ensimmäinen kirje on oikea apostolinen kirje ja ansaitsisi tulla pian hänen evankeliuminsa jälkeen. Sillä niin kuin hän evankeliumissaan opettaa uskoa, niin hän kirjeessään vastustaa niitä, jotka kerskaavat uskosta ilman, että heillä on tekoja. Ja hän opettaa moninaisella tavalla, kuinka teot eivät puutu sieltä, missä on uskoa; jos ne puuttuvat, niin usko ei ole oikea, vaan ihmiset elävät valheessa ja pimeydessä. Mutta hän ei tee tätä ajaakseen meitä takaisin lakiin, – – vaan hän houkuttelee meitä rakastamaan, niin kuin Jumalakin on meitä rakastanut.”

1. kokoontuminen, 1. Jh. 1─4

Syytä iloon

 

  • Kuinka lähellä Jeesusta kirjoittaja on ollut (1)?

Miksi hänestä on tärkeää sanoa se?

  • Antakaa ajatustenne kulkea ”alkuun”. Mitä silloin ”alussa” oli (myös jae 2)? Myös Johanneksen evankeliumin alku antaa viitettä siihen, mitä Johannes tarkoittaa.
  • Jeesuksesta käytetään nimeä ”Sana”. Jeesuksessa Jumalan sana sai näkyvän muodon.

Eivät ainoastaan Jeesuksen puheet ole Jumalan sanaa, vaan myös hänen elämänsä, kuolemansa, ylösnousemisensa ja taivaaseen astumisensa. Mitä Jumala niissä meille puhuu?

  • Johannes sanoo, että Jeesus on elämän Sana. (1–2)

Mistä elämästä on kysymys?

Miksi elämän yhteydessä korostuu Sana?

Kuinka ihminen siis tulee osalliseksi todellisesta elämästä?

Mitä ajatuksia tämä herättää teissä, jos ajattelette nykykristillisyyttä?

  • Koska ”Elämä” ilmestyi? (2)
  • Kuka voi toimia Jeesuksen todistajana? Kuka voi julistaa? (2,3)
  • Mikä on kristillisen julistuksen päämäärä? Mihin sillä pyritään? (3)
  • Johannes tahtoo, että kristityillä olisi yhteys apostoleihin, kun hän puhuu ”meistä”. (3)

Kuinka me voimme olla yhteydessä apostoleihin?

Mikä tekee Johanneksen mukaan mahdolliseksi sen, että meilläkin on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen kanssa?

  • Miksi Johannes sanoo kirjoittavansa? (4)
  • Minkälaiseksi ajattelette täydellisen ilon?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 1:5–10

Elämä valossa

 

  • Mitä Jeesus opetti Jumalasta? (5)
  • Kuinka kuvaisitte puhdasta valoa, jota mikään ei himmennä?

Miksi Jumalan olemusta kuvataan valona?

Mitä se merkitsee ihmiselle, joka lähestyy häntä?

Minkälaisia kokemuksia teillä on siitä?

Entä jos ajattelette hänen kohtaamistaan kuoleman jälkeen?

  • Keitä Johannes sanoo valehtelijoiksi? (6)

Kuinka kuvaisitte kristittyä, joka vaeltaa pimeässä?

Mitä mielestänne merkitsee elämä valossa, jos ajattelette tavallista arkipäivää?

  • Mikä Johanneksen mukaan on edellytys kristittyjen yhteydelle? (7)

Kuinka tämä ajatus sopii nykyajan ajatteluun?

Kuinka syntisen ihmisen on mahdollista elää valossa?

  • Mitä jae 8 sanoo jokaisesta ihmisestä?

Kuinka olette kokeneet sen, että synti asuu meissä? (Voitte lukea myös Rm. 7:15–21.)

  • Miksi on tärkeää tunnustaa syntinsä Jumalalle? (9)

Entä, jos tunnustamisemme on vain muodollista, ilman katumusta?

Entä, jos ei muista tai tiedosta kaikkea?

Entä, jos koemme syntisyytemme niin suurena, ettemme jaksa eritellä siitä yksityisiä asioita?

Miksi vain syntinsä tai syntisyytensä tunnustava ihminen pääsee osalliseksi anteeksiannosta?

Mihin syntien anteeksisaaminen tämän jakeen mukaan perustuu?

  • Mitä sisältävät lupaukset puhdistamisesta ”kaikesta synnistä” (7) ja ”kaikesta vääryydestä” (9)?
  • Mitä jae 10 todistaa niistä, jotka eivät omasta mielestään ole tehneet syntiä?

Miksi on paljon ihmisiä, jotka eivät pidä itseään ollenkaan tai todellisesti syntisinä?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 2:1–2

Puolustajamme taivaassa

 

  • Mitä Johanneksesta osoittaa tervehdys ”Rakkaat lapset”? (1)
  • Minkä hän tässä sanoo syyksi kirjoittamiseensa?
  • Luvussa yksi hän sanoi, että kaikki ovat syntisiä ja että kaikki ovat tehneet syntiä. (8, 10)

Mitä tässä valossa sisältää kristityille annettu kehotus, etteivät he tekisi syntiä?

Kuinka nykyään suhtaudutaan tämän kaltaiseen kehotukseen?

  • Mikä osoittaa, että Johannes tietää jokaisen lankeavan? Tässä on kreikankielessä verbinmuoto, joka merkitsee yksityistä synnintekoa, ei jatkuvaa synnin harjoittamista.

Entä, jos lankeaa aina vaan samaan syntiin? Minkälaisia kokemuksia teillä tästä on?

Mikä ero on lankeamisella yhä uudelleen ja synnissä elämisellä?

  • Mitä teille merkitsee se, että meillä on Puolustaja Isän luona?

Tästä asiasta toivon teidän katsovan myös Hepr. 9:24.

Mikä antaa Jeesukselle oikeuden puhua puolestamme?

  • Jeesus on vanhurskas eli täydellisen puhdas ja pyhä. Sellaisena hän on ottanut meidän syntimme omikseen, ja hän on kärsinyt niiden rangaistuksen meidän puolestamme. Hän on sovittanut meidät Jumalan kanssa.

Mitä merkitystä sillä on meidän jokapäiväisessä elämässämme?

Mikä merkitys meille on sillä, että hän on jo kärsinyt syntiemme rangaistuksen?

  • Entä, jos ajattelette koko maailmaa sovitettuna, myös omaisianne ja vaikeita lähimmäisiänne.

Minkälaisia ajatuksia se teissä herättää?

Mitä merkitystä sillä on, kun ajattelemme esirukousta tai lähetystä?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 2:3–6

Kristitty ja Jumalan sana

 

  • Mistä voi päätellä, että tunnemme Jeesuksen henkilökohtaisesti? (3)

Miksi ne, jotka tuntevat Jeesuksen, tahtovat pitää myös hänen käskynsä?

Mikä käskyissä on olennaista? (3:23)

Miksi kaikki, jotka pyrkivät elämään 10 käskyn mukaisesti, eivät välttämättä ole sydämeltään kristittyjä? (3:23)

  • Kuinka Johannes arvioi niitä kristittyjä, jotka suhtautuvat välinpitämättömästi Jumalan käskyihin? (4)
  • Verratkaa keskenään tätä jaetta ja ensimmäisen luvun jaetta 6. Mitä yhtäläisyyksiä niissä on?
  • Johannes sanoo rohkeasti, että jotkut, jotka sanovat tuntevansa Jeesuksen, ovat valehtelijoita.

Entä, jos joku käyttää tällaista kieltä nykyään? Mistä häntä syytettäisiin?

  • Jakeessa 5 Johannes puhuu Jumalan sanasta kokonaisuudessaan. Kristitty ei elä vain käskyistä. Mitä muuta hän tarvitsee?
  • Mikä meissä saa aikaan halun Jumalan sanan pitämiseen? (5)
  • Kuinka on mahdollista, että Jumalan rakkaus on toisissa tullut täydelliseksi? Ei kai Jumala rakasta toista enemmän kuin toista?
  • Jeesuksessa pysymisestä (6) voisitte lukea Jh.15:4–9.

Montako kertaa siinä mainitaan sana pysyä?

Mitä kaikkea Jeesus lupaa sille, joka pysyy hänessä?

Kuinka hänessä pysytään (15:9)?

  • Kertauksen vuoksi toivon teidän vielä palauttavan mieleenne, mikä on olennaista Jumalan käskyissä (3:23)ja miksi on tärkeää pitää Jumalan sana kokonaisuudessaan eikä vain esim. kymmentä käskyä (2:3 ja 5).

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 2: 7–11

Kristityt rakastavat toisiaan

 

  • Johannesta ja hänen veljeään Jaakobia Jeesus nimitti ukkosenjylinän pojiksi (Mk. 3:7).

Mitä se osoittaa veljesten luonteesta?

Mikä teki Johanneksesta tunnetun rakkauden apostolin?

  • Mitä käskyä Johannes erityisesti painotti? Voitte lukea sen Mt. 22:35–40.

Miksi juuri tämä on käskyistä suurin?

Miksi se, joka rakastaa, täyttää kaikki Jumalan käskyt?

Miksei kaikkein paraskaan ihminen täytä Jumalan käskyjä ilman rakkautta?

  • Miksi Johannes sanoo tätä käskyä vanhaksi (7)?
  • Miksi se oli kuitenkin aina uusi?
  • Johanneksen mukaan rakkaus on totta Jeesuksessa ja seurakunnassa (8).

Kuinka se näkyy Jeesuksessa?

Kuinka se ilmenee seurakunnassa nykyään?

Entä raamattupiirissänne?

  • Mikä Johanneksen mukaan tekee rakastamisen mahdolliseksi? (8, 10)

Mitä pimeys on?

Mitä valo, joka jo loistaa?

  • Mikä Johanneksen mukaan osoittaa, elääkö joku valossa vai pimeässä (9)?

Viha tuntuu aika voimakkaalta sanalta. Mitä se merkitsee ihmisten välisissä suhteissa?

  • Lankeemus jakeessa 10 on kreikaksi skandalon, josta tulee meidänkin kieleemme sana skandaali. Sana ilmaisi uhrin kohtalokasta ja kuolettavaa ansaan joutumista.

Mikä jakeen mukaan johtaa kristityt vaaralliseen ansaan?

  • Mitä Johannes sanoo niiden kristillisyydestä, jotka vihaavat veljeään (11)?

Mitä seurauksia on uskonveljensä vihaamisesta?

  • Mikä tässä jaksossa puhuttelee teitä eniten?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 2: 12–14

Kristittyjen voiman lähde

 

  • Johannes osoittaa sanansa lapsille, nuorille ja isille. Hän voi tarkoittaa kristittyjä eri kasvuvaiheissaan. Hän voi lapsilla tarkoittaa myös kristittyjä yleensä ja nuorilla ja isillä ihmisten ikää.
  • Mikä on Jumalan lasten tuntomerkki (12)?
  • Usein sanotaan, että synnit saadaan anteeksi Jeesuksen nimen tähden tai hänen nimessään.

Mitä nimi Jeesus tarkoittaa?

  • Kuinka Johannes kuvaa kypsään ikään ehtineitä kristittyjä (13)?

Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Mikä on ”isien” eli vanhempien kristittyjen vastuu suhteessa nuorempiin?

  • Mikä on tunnusomaista nuorille kristityille? (14)

Minkälaisiin taisteluihin ihmiset joutuvat uskonsa alkutaipaleella?

Kuinka taistelu ”sitä Pahaa” vastaan voidaan voittaa? Mitä keinoja teillä on ollut?

Onko kaikissa vastuksissa ja vaikeuksissa kysymys Sielunvihollisen toiminnasta?

Miksi ei ole syytä keskittyä ajattelemaan vihollistamme? Mitä vahinkoa siitä on? Mihin on keskityttävä?

  • Lapset ovat tulleet tuntemaan Isän. Isät ovat tulleet tuntemaan hänet, joka on ollut alusta eli Jeesuksen Kristuksen (14). Kuinka kuvaisitte ihmisen uskontaipaletta tässä valossa?
  • Mitä Johannes tarkoittaa sanoessaan, että nuorissa on voimaa?

Mistä se voima on jakeen mukaan lähtöisin?

Olisi varmaan hyvä miettiä, missä määrin tätä voimaa on teissä ja raamattupiirissänne.

Mitä johtopäätöksiä tästä on välttämättä vedettävä käytännön elämään?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 2: 15–17

Maailmallisuuden kiusaus

 

  • Maailma tarkoittaa Raamatun kielenkäytössä maailmankaikkeutta, maailmaa, jossa elämme, Jumalasta erossa elävää ihmiskuntaa tai Jumalaa vastustavaa maailmaa. Johannes puhuu kirjeessään maailmasta 17 kertaa.
  • Mitä Johannes tarkoittaa maailmalla jakeessa 15?

Jotkut ajattelevat, että maailman rakastaminen on joidenkin ”maailmallisten” tapojen hyväksymistä. Kysymys on kuitenkin maailmallisuudesta kristityn sydämessä. Kuinka kuvaisitte sitä?

Voiko Johanneksen sanoista vetää sen johtopäätöksen, että kristillisyys on elämänkielteistä? Minkälaisia esimerkkejä löydätte Raamatusta elämänkielteisyydestä tai elämänmyönteisyydestä?

  • Mikä on vakavin seuraus maailman rakastamisesta? (15)

Miksi maailman rakkaus ja Jumalan rakkaus eivät voi yhtä aikaa olla samassa sydämessä?

  • Kuinka maailmallisuus tunkee kristityn elämään (16)?

Kuinka määrittelisitte ne ruumiin tai ”lihan” halut, jotka erottavat ihmisen Jumalasta?

Miksi Johannes puhuu erityisesti silmistä?

Miksi mahtaileva elämä on vaarallista?

Tässä yhteydessä olisi hyvä lukea Mt. 6:24 ja 16: 26.

  • Mikä Johanneksen mukaan on tärkeintä elämässä (17)?

Tässä yhteydessä ei tule kuitenkaan unohtaa, mitä Johannes puhuu kirjeensä alussa, esim. 1:7.

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 2: 18–23

Kaikkien aikojen antikristukset

 

  • Johannes puhuu lopun ajasta laajassa merkityksessä. Minkä tuntomerkin hän siitä antaa?
  • Anti-etuliite tarkoittaa vastaan, vasta, sijasta, tai se ilmoittaa vastakohtaa. Nimi Antikristus osoittaa, että ao. henkilö esiintyy Kristuksen jäljittelijänä, mutta on samalla Kristuksen vastakohta. Ennen lopunajan Antikristuksen esiintymistä tulee monia, jotka ovat hänen esikuviaan. Seuraavissa jakeissa Johannes kuvaa heitä.
  • Miksi antikristuksia on alkuun vaikea tunnistaa (19)?

Mitä ajatuksia se teissä herättää?

  • Miksi on mahdollista, että joistakin kristityistä tulee antikristuksia? (19)

Mitä tarkoittaa ilmaisu, etteivät he olleet ”meihin kuuluvia”?

Minkälaisia kristittyjä apostoli tarkoittaa?

Mitä ajatuksia tämä teissä herättää, jos ajattelette meidän aikaamme?

  • Mitä kristittyjen tuntomerkkejä Johannes luettelee (20–21)? Näistä olisi syytä keskustella vähän pitempään.
  • Keitä apostoli nimittää valehtelijoiksi (22)?

Mitä tarkoittaa, että Jeesus Nasaretilainen on Kristus? Keskusteltuanne asiasta voitte lukea viimeisen virkkeen jakeesta 5:20.

Mikä on selvin antikristillisyyden tuntomerkki Johanneksen mukaan?

Kuinka arvioitte omaa aikaamme tässä valossa?

  • Johanneksen mukaan kaikilla ei ole oikeutta nimittää Jumalaa Isäkseen. Mihin hän panee rajan (23)?

Mitä ajatuksia tämä teissä herättää?

 

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 2: 24–29

Suoja harhoja vastaan

 

  • Edellä Johannes varoitti antikristuksista ja harhoista, jotka nousevat seurakunnan sisältä. Nyt hän selittää, kuinka seurakunta voi säilyä uskossa Jeesukseen Kristukseen.
  • Mikä Johanneksen mukaan on tärkeintä uskossa säilymiseksi? (24)

Kuinka selitätte hänen sanojensa sisällön?

Mitä Johanneksen sanat merkitsevät meille henkilökohtaisesti? Raamattupiirillenne? Seurakunnallenne?

Mikä on Johanneksen mukaan suurin syy sydämen luopumiseen Kristuksesta?

Miksi tämä on uskovien todellinen vaara nykyään niin kuin Johanneksenkin aikana?

  • Mitä teille merkitsee lupaus iankaikkisesta elämästä? (25)
  • Pitäisikö mielestänne nykyään kirjoittaa ”niistä, jotka eksyttävät teitä”? (26)

Minkälaisen mallin Johannes meille antaa?

Miksi ihmisiä helposti ärsyttää kaikenlainen rajanveto?

  • Moni on jakeen 27 perusteella sitä mieltä, ettei uskova ihminen tarvitse kenenkään ulkopuolisen opetusta, vaan Pyhä Henki opettaa häntä. Kuinka tähän ajatukseen sopii se, mitä Johannes sanoo jakeessa 24?

Keiden opetuksesta Johannes tahtoo irrottaa kristityt?

Mitä ”hänen Voitelunsa”, Pyhä Henki, opettaa?

Voisitte katsoa Joh. 14:26 ja 16:13–15. Mitä tuntomerkkejä löydätte Pyhän Hengen opetuksesta?

  • Ketkä ovat uskossa ja siis turvassa Kristuksen tullessa? (28)

Mitä Kristuksessa pysyminen tarkoittaa käytännössä? (1)

  • Mikä osoittaa, että joku on sydämeltään kristitty? (29)

Minkälaisesta kristityn elämästä kertoo ”vanhurskauden tekeminen”?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 2:29–3:2

Jumalan lapseudessa

  • Jeesus sanoo, että ihmisen täytyy ”syntyä uudesti, ylhäältä” päästäkseen sisälle Jumalan valtakuntaan (Jh.3:3–7). Jeesukseen nojaten Johanneskin puhuu paljon uudestisyntymisestä eli Jumalasta syntymisestä. Jospa lukisitte yksitellen seuraavat jakeet, niin että poimitte jokaisesta olennaisen määritelmän kristitystä: 2:29, 3:9, 4:7, 5:1, 5:4, 5:18.

Mitä ajatuksia Johanneksen esittämät kristityn tuntomerkit teissä herättävät?

  • Missä Jumalan rakkaus meitä kohtaan erityisesti ilmenee? (3:1)

Mikä tekee Jumalan lapseuden mahdolliseksi? Katsokaa esim. 1:7, 9 ja 2:2.

Miltä teistä tuntuu se, että iankaikkinen, kaikkivaltias Jumala on osoittanut meille tällaisen rakkauden?

Voisitteko hetken miettiä yhdessä Jumalan lapseuden ihmettä?

  • Miksi maailma ei voi tuntea uskovaa kristittyä? (1)

Uskovat elävät tässä maailmassa ihan niin kuin kaikki muutkin. Mitä sellaisia sisäisiä piirteitä uskovista löydätte, mikä erottaa heidät muista ihmisistä? Yrittäkää löytää niitä mahdollisimman monta.

  • Johannes sanoo, että meistä kerran tulee Jeesuksen kaltaisia. (2) Mitä kaikkea ajattelette sen sisältävän?

Milloin se tapahtuu?

Ketkä saavat nähdä Jeesuksen? (Voitte katsoa myös Mt. 5:8.)

Mikä saa aikaa muuttumista Kristuksen kaltaisuutta kohti jo tässä ajassa? (Esim. 2. Kor. 3:18.)

Minkälaisesta muutoksesta on kysymys ja kuinka se näkyy? (Esim. Gal.5:22)

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh.3:4–10

Uusi elämäntapa

 

  • Mistä toivosta Johannes puhuu? (2, 3)

Kuinka ihminen voi puhdistaa itsensä? (1:7)

  • Seuraavissa jakeissa Johannes puhuu synnin harjoittamisesta, siis siitä, että joku haluaa elää jossakin synnissä, vaikka tietää, että se on Jumalan tahdon vastaista. Se näkyy verbinmuodosta.

Mitä Johannes sanoo näistä ihmisistä jakeissa 4, 6, 8 ja 9? Olisi hyvä pysähtyä jokaiseen kohtaan erikseen ja soveltaa niitä tähän aikaan.

Miltä Johanneksen sanat teistä tuntuvat?

Mitä johtopäätöksiä niistä on vedettävä?

  • Kuinka Jeesus on ottanut pois synnit? (5; esim. Js. 53:4– 9; 2. Kr. 5:21; Pt. 2:24)

Miksi oli välttämätöntä, ettei hänessä itsessään ollut syntiä?

  • Mikä osoittaa, että joku on vanhurskas, Jumalan hyväksymä, eli syntinsä anteeksi saanut ja Kristuksen puhtauteen puettu? (7)

Miksi vain vanhurskas voi elää vanhurskaasti?

  • Kuinka Jumalan Poika on tehnyt tyhjiksi Perkeleen teot? (8)

Miksi Perkele kuitenkin vaikuttaa vielä maailmassa?

Mikä on Perkeleen pyrkimys?

Miksi meidän on kiinnitettävä ajatuksemme Jumalan Poikaan eikä Perkeleen tekoihin? (Katsokaa myös Hp. 3:1; 12:3)

  • Mitä Johannes tarkoittaa siemenellä, joka pysyy Jeesukseen uskovassa? ( Pt. 1:23)
  • Millä tavalla näkyy Jumalan lapsen ja Perkeleen lapsen välinen ero? (10)

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh.3:11–18

Rakkaus kristityn tuntomerkkinä

 

  • Kuinka kuvaisitte sellaista kristittyjen keskinäistä elämää, jossa vallitsee rakkaus. (11)

Miltä näyttää Raamatun kuvaus kristittyjen keskinäisestä suhteesta verrattuna omaan elämäänne?

Kuinka suhtaudutte siihen ristiriitaan?

Miksi siihen ei Raamatun valossa voi suhtautua kevyesti?

Miksi emme lannistu, vaikka elämämme ja Jumalan tahdon välillä olisi suurikin ristiriita? (1:9)

  • Minkälaisia ovat kristityt, joita voidaan verrata Kainiin? (12; 1. Ms. 4)
  • Miksi maailma vihaa uskovia kristittyjä? (13)

Miksi sitä ei pitäisi edes ihmetellä?

Entä, jos olemme maailman suosiossa?

  • Mitä ajatuksia jae 14 teissä herättää?
  • Millä tavalla viha voi olla murha-ase? (15; Snl. 12:18)

Voitte ehkä hetken aikaa ajatella henkistä väkivaltaa ja kiusaamista tältä näkökannalta.

  • Jumalan rakkaus näkyy voimakkaimpana Jeesuksen kuolemassa. Kuinka se rakkaus voidaan tulla tuntemaan henkilökohtaisesti? (16)

Onko mielessänne esimerkkejä uhrautuvasta rakkaudesta?

  • Mitä johtopäätöksiä olisi vedettävä jakeista 17 ja 18?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 3:19–24

Luottamus Jumalaan

 

  • Olisi hyvä lukea pohjustukseksi 3:14–18.
  • Kuinka arvioitte rakkauttanne toisiinne? Perheeseenne? Sukulaisiin? Työtovereihin? Seurakunnan työntekijöihin? Niihin, joilla on puutetta? Niihin, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia?
  • Onko teillä kokemuksia syyttävästä sydämestä, mikä johtuu rakkauden puutteesta tai sen vähäisyydestä? (19, 20)
  • Kuinka voimme rauhoittaa sydämemme? (19, 20)

Mitä rauhoittavaa siinä on, että Jumala tietää kaikki?

Mitä se tarkoittaa, että Jumala on suurempi kuin sydämemme?

  • Kuinka on mahdollista, ettei syntisen ihmisen sydän syytä mistään? (21) Kaksi mahdollisuutta.
  • Mihin perustuu turvallinen luottamuksemme? (1:7, 9; Room. 5:1; 8:1)
  • Mikä lupaus meillä on rukousten kuulemisesta jakeessa 22?
  • Mikä rajoitus siinä on rukousten kuulemisesta? Verratkaa sitä 1. Jh 5:14 ja Jaak 4:3.)
  • Mitä käskyä Johannes ensi sijassa korostaa? (23)

Mikä osoittaa, että Johannes jälleen korostaa Jeesuksen jumaluutta?

  • Miksi Johannes korostaa uskoa Jeesuksen nimeen? (Mitä nimiä Jeesuksesta käytetään ja mitä ne merkitsevät?)
  • Miksi vain ne, jotka pitävät hänen käskynsä, pysyvät Jumalassa ja Jumala heissä? (23, 24)
  • Kuinka usko Jeesukseen tulee ilmi kristityn elämässä?
  • Mistä tiedämme Jumalan pysyvän meissä?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 4:1–6

Koetelkaa henget

 

  • Mikä oli seurakuntien ongelma jakeen 1 mukaan?

Miten arvioitte tämän ongelman ajankohtaisuutta omassa maassamme ja maailmassa?

Miten Johanneksen mukaan tulee suhtautua profetioihin?

Kuinka kristityt näyttävät suhtautuvan annettuun ohjeeseen?

  • Mistä erottaa Jumalan Hengen ”väärästä” Hengestä? (2)

Mitkä kaksi asiaa Pyhä Henki tunnustaa Jeesuksesta?

  • Voiko olla väärä profeetta, jos sanoo uskovansa, että Jeesus on ihmiseksi tullut Jumala uskontunnustusten mukaan?
  • Olisi hyvä, jos lukisitte kohdan Jeesuksen vuorisaarnasta, Mt.7:15–23. Mitä käytännön johtopäätöksiä siitä on vedettävä?
  • Minkälaisesta tunnustamisesta täytyy olla kysymys?
  • Onko profetioihin suhtauduttava kielteisesti, koska kaikki profeetat eivät puhu Jumalan Hengessä? (1. Tess. 5:19–20)
  • Mitä Johannes sanoo hengistä, jotka eivät tunnusta Jeesusta Jumalan Pojaksi, joka on tullut ihmiseksi? (2, 3)
  • Mistä taistelusta on kysymys jakeessa neljä? Muistelkaa vähän Johanneksen kirjeen taustaa.
  • Kuinka vastaava taistelu näkyy meidän ajassamme?
  • Ketkä tämän ja edellisten jakeiden perusteella ovat voittajia ja ketkä häviäjiä – vaikka se ei aina näytä siltä?
  • Kuka on ”hän”, joka on Jeesukseen uskovissa? Kuka vaikuttaa niissä, jotka eivät elä uskossa Jeesukseen?
  • Jakeissa 5 ja 6 Johannes kuvaa kahdenlaisia julistajia. Kuinka hän luonnehtii heitä?
  • Kuinka julistaja ja hänen sanomansa näkyy kuulijakunnan kokoonpanossa?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 4:7–12

Jumalan rakastamina

 

  • Jakeessa 8 sanotaan, että Jumala on rakkaus. Se ei ole vain yksi hänen ominaisuutensa, vaan hän on olemukseltaan rakkaus. Mitä se merkitsee? Voisitteko pohtia sitä mahdollisimman monelta puolelta?
  • Jakeessa 7 puhutaan ihmisistä, jotka ovat syntyneet Jumalasta (vrt. Joh.3:3–7). Minkä uudestisyntyneen ihmisen tuntomerkin Johannes mainitsee?
  • Millä yhdellä sanalla luonnehtisitte rakkautta, joka on Jumalasta?
  • Kuinka Jumala voidaan tulla tuntemaan aivan henkilökohtaisella tasolla eli kuinka ihminen voi syntyä Jumalasta? (Voitte katsoa Mk. 16:16. Jumalan Kansan Pyhä Raamattu kääntää sen parhaiten: ”Uskoon tullut ja kastettu on pelastuva, mutta epäuskoisena pysynyt tuomitaan kadotukseen.”)
  • Mitä rakkauden puute osoittaa? (8)
  • Missä Jumalan rakkaus on ilmestynyt meille täydellisimmillään? (9)
  • Kuinka kuvaisitte Jumalan rakkautta Jeesuksen elämässä? Hänen kuolemassaan? Hänen ylösnousemisessaan? Hänen taivaallisessa asemassaan?
  • Miksi Jumala on lähettänyt maailmaan ainoan Poikansa? (9)

Kuinka luonnehtisitte elämää, josta Johannes puhuu?

  • Me emme kykene puristamaan rakkautta itsestämme. Kuinka jumalallinen, pyyteetön rakkaus syntyy syntisen ihmisen sydämeen? Kaksi asiaa. (10, 11)
  • ”Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt.” (12) Hän on kuitenkin Raamatun mukaan ilmestynyt ihmisille monta kertaa. Kenet ihmiset siis ovat nähneet?
  • Keissä Jumalan rakkaus voi tulla täydelliseksi? Katsokaa uudelleen jaetta 10.

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 4:13–21

Kristityn turvallisuus

 

Johanneksen mukaan voimme olla varmoja siitä, että Jumala pysyy meissä ja me hänessä.

  • Mihin varmuutemme siitä perustuu jakeen 13 mukaan?
  • Johannes sanoo, että Jumala on antanut meille Henkeään. (13) Pyhä Henki on kuitenkin persoona, josta ei voi saada vain osaa. Mistä siis on kysymys?
  • Mihin varmuutemme perustuu jakeen 14 mukaan?

Keitä Johannes tarkoittaa käyttäessään sanaa ”me”?

  • Mihin varmuutemme perustuu jakeen 15 mukaan?
  • Miksi on olennaista tunnustaa Jeesus Jumalan Pojaksi? Entä jos ei sitä usko? (2:22–23; 4:2–3.)
  • Mihin varmuutemme perustuu jakeen 16 mukaan?
  • Mitä käytännössä merkitsee uskominen Jumalan rakkauteen? (16)

Kuinka usko Jumalan rakkauteen syntyy meissä? (Rm. 10:17)

Entä, jos tunteet väittävät toista?

Kuinka voi pysyä Jumalan rakkaudessa?

  • Miksi ei siis tarvitse pelätä tuomiopäivää? (17, 18; vrt. 2:1)
  • Jeesus oli Jumalan rakastama eläessään maailmassa. Mitä johtopäätöksiä siitä on vedettävä, jos olemme sellaisia kuin hän?
  • Miksi uskovan kristityn ei tarvitse enää pelätä rangaistusta? (18; voisitte katsoa myös Rm. 8:15.)
  • Mistä todellinen rakkaus on peräisin? (19)

Miksi toisilla on rakkautta enemmän kuin toisilla? Ei kaiketi Jumala ole puolueellinen?

  • Mitä niiden kristillisyydestä on ajateltava, jotka vihaavat toisiaan, riitelevät ja ovat anteeksiantamattomia? (20, 21)
  • Mitä ajattelette siitä, että Johannes kutsuu joitakin kristittyjä valehtelijoiksi?

Sopinevatko hänen sanansa meihin? Jos niin on, mitä meidän siinä tapauksessa tulisi tehdä?

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 5:1–5

Usko arjessa

 

  • Johannes puhuu ihmisistä, jotka ovat syntyneet Jumalasta (1, 4). Hän puhuu kirjeessään samasta asiasta kuusi kertaa, sillä se on hänen sanomansa keskeisiä aiheita.
  • Minkä uudestisyntymisen tuntomerkin Paavali tässä yhteydessä mainitsee? (1a)

Jos haluatte paneutua uudestisyntymisasiaan hiukan syvemmin, voitte lukea 1. Kr. 4:15; 1. Pt.1:23; Jaak. 1:18. Mikä näiden jakeiden mukaan vaikuttaa ihmisen uudestisyntymisen? Voisitte katsoa myös, mitä sanotaan kasteesta, Jh. 3:3–7, Apt. 2:38; Apt. 22:16 ja Tit. 3:5. Lopuksi on tärkeää lukea yhteenvetona Jeesuksen sanat Mk. 16:16. Mikä johtopäätös Jeesuksen sanoista on vedettävä?

  • Kuinka uudestisyntyminen vaikuttaa suhteeseemme Jumalaan ja toisiin uskoviin? (1b)
  • Kuinka rakkaus Jumalaan ilmenee käytännössä? (2, 3)

Miksi Johannes ei puhu mitään rakkauden tunteista?

  • Johanneksen mukaan Jumalan käskyjen mukaan eläminen ei ole raskasta. Kuinka sen selitätte? (3)

Miksi se käytännössä on toisinaan helppoa, toisinaan kuitenkin raskasta?

  • Mitä Johannes sanoo uudestisyntyneestä ihmisestä jakeessa 4?

Keihin Johannes vertaa uskon säilyttäneitä kristittyjä sanoessaan heitä voittajiksi?

Miksi Johannes korostaa maailman voittamista?

Mikä antoi nuorille voittovoiman 2:14b? Entä meille?

  • Jakeessa 5 on Jeesuksesta sama asia kuin jakeessa 1. Siinä sanottiin, että Jeesus on Kristus, tässä häntä sanotaan Jumalan Pojaksi. [Jeesus = ihminen, Jeesus Nasaretilainen; Kristus = Messias, Voideltu – Jumalan voitelema, Jumalan Poika.]
  • Miksi voimamme on nimenomaan uskossa Jeesukseen Kristukseen?

Oletteko tavanneet ihmisiä, jotka uskovat vain ihmiseen Jeesukseen, eivät hänen jumaluuttaan?

Onko tiellenne koskaan tullut niitä, jotka korostavat vain Jeesuksen jumaluutta, niin että hänen ihmisyytensä katoaa?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh.5:6–10

Jumalan todistus Jeesuksesta

 

  • Miksi oikeudessa esitetään todisteita ja kuullaan todistajia?
  • Miksi todisteet ja todistajat Jeesus Nasaretilaisen jumaluuden puolesta olivat tärkeitä Johanneksen aikana/meidän aikanamme?
  • Mitä seurauksia siitä on, jos ihmiset eivät usko, että Jeesus on Jumalan Poika?
  • Mitä todisteita Jumala on antanut siitä, että Jeesus on Hänen Poikansa (5–8)?
  • Mihin Jeesuksen elämän tapahtumiin vesi ja veri liittyvät?

Mitä Jumala todisti Jeesuksesta kastehetkellä (Mt. 3:16–17)?

Mitä Jeesuksen veri todistaa (ks. myös 1. Jh. 1:7)?

  • Mistä löydämme Pyhän Hengen todistuksen Jeesuksesta?

Miksi ei voi olla kysymys vain sisäisestä kokemuksesta tai tunteesta?

  • Miksi todistus Jeesus Nasaretilaisen jumaluudesta on vahvempi kuin yksikään todistus oikeudessa (9)?
  • Millä tavalla ihminen vakuuttuu siitä, kuka Jeesus on (10a; se ei voi kuitenkaan tapahtua ilman Pyhän Hengen ja sanan todistusta)?
  • Voiko Raamatun mukaisesti uskoa Jumalaan, jos ei usko, että Jeesus on Jumalan Poika? (10b)

Mikä sellaisen ihmisen synti on?

Mitä siitä seuraa?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 5:11–13

Ikuisen elämän lupaus

 

  • Mitkä kaksi asiaa liittyy Jumalan meille antamaan todistukseen? (11)

Mikä osoittaa, että lupaus liittyy jo tähän hetkeen?

Mikä on ainoa mahdollisuutemme tulla osalliseksi iankaikkisesta elämästä?

  • Ajatelkaa hetki ikuisuutta, ajallista äärettömyyttä, jolla ei ole mitään loppua. Se vain jatkuu ja jatkuu päättymättä milloinkaan. Ei ole enää aikaa, jota voitaisiin mitata tunneilla, vuosisadoilla, miljoonilla tai biljoonilla vuosilla.

Mitä ajatuksia ja tunteita se teissä herättää?

Mitä maallisesta elämästä on ajateltava tätä taustaa vasten?

  • Minkälaista elämää haluaisitte elää ikuisesti?

Minkälaisia ikuisen elämän kuvauksia muistuu mieleenne Raamatusta?

Kuinka koette sen, että Jumala tahtoo meidät taivaaseensa?

  • Ikuiseen elämään on portti, jota Jeesus sanoo ahtaaksi (Matt.7:13–14). Millä sanoilla Johannes tämän portin ilmaisee? (11)

Miksi ei ole muuta porttia tai muuta tietä?

Miksi ikuinen elämä on vain Jeesuksessa?

Miksi Jeesus porttina tuntuu ihmisistä usein ahtaalta?

Miksi suuret joukot eivät tahdo mennä sisälle hänen kauttaan?

  • Mitä Jumalasta kertoo se, että hän on valmistanut meille pääsyn ikuiseen elämään?
  • Mitä tarkoittaa ilmaus: ”Jolla on Poika ”? (12)
  • Miksi jae 12a on täynnä evankeliumia?
  • Miksi Johannes sanoo kirjoittaneensa? (13)
  • Miksi oli tärkeää puhua kristityille ikuisesta elämästä?

Miksi se on tärkeää nykyäänkin?

Mitä iankaikkinen elämä teille merkitsee?

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 5:14–15

Rukoukset kuullaan

 

  • Johannes puhui jo edellä rukousten kuulemisesta, 3:21–23. Voitte varmaan lukea sen.
  • Mitkä rukouksistamme tulevat Johanneksen mukaan varmasti kuulluiksi? (14)

Mistä tietää, että rukous on Jumalan tahdon mukainen?

Entä, jos pelkää rukoilevansa vääriä asioita?

Minkä neuvon Jeesus antaa epätietoisille Isä meidän -rukouksessa?

Miksi on turvallista pyytää Jumalan tahdon toteutumista?

  • Mitä sanotte sellaisista rukouksista, joissa Jumalalle esitetään vaatimuksia?
  • Mikä tekee mahdolliseksi turvallisen luottamuksen rukouksessa?

Minkälaisia kokemuksia teillä tästä on?

  • Jakeessa 15 Johannes käyttää kaksi kertaa sanaa ”tiedämme”. Mitä me tiedämme?

Miksi Johannes painottaa tietämistä tässä niin kuin muuallakin?

  • Mitä omaan rukouselämäämme vaikuttaa tieto siitä, että Jumala kuulee rukouksemme?

Mistä näkyy, että uskomme hänen vastaavan?

Mikä merkitys on vastauksen odottamisella?

Entä, jos olemme rukoilleet samaa asiaa jo vuosia ja vuosikymmeniä?

  • Mitä merkitsee luottamus siihen, että meillä jo on kaikki, mitä olemme anoneet? Voinette lukea myös Mk. 11:24.

Kuinka koette tämän lupauksen?

  • Mitä jakeiden 14 ja 15 tarkoituksena on vaikuttaa rukouselämäämme?

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 5:16–17

Rukoilla vai olla rukoilematta

 

  • Minkä lupauksen Jumala Johanneksen välityksellä antaa esirukoilijoille? (16a)
  • Minkä poikkeuksen hän kuitenkin esittää? (16b)
  • Mistä Johanneksen kuvaamassa kuolemansynnissä voi olla kysymys, jos Jumala kerran tahtoo, että kaikki pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden?

Mitä muuta ilmaisua tästä synnistä käytetään? (Mt. 12:31–32)

Ehkä voitte lukea myös Rm. 2:5 ja Hepr. 10:29. Kuinka näissä määritellään synti, joka koituu ihmiselle iankaikkiseksi kadotukseksi?

Kuinka Pyhän Hengen pilkka ilmenee käytännössä?

Miksi ihminen, joka on huolissaan oman sielunsa tilasta, ei ole voinut tehdä tätä syntiä?

Miksi kuolemansynnin tehneen puolesta ei kannata rukoilla tai miksi hänelle ei kannata puhua mitään Jumalasta tai Jeesuksesta?

Miksi on parasta rukoilla silloinkin, kun toinen näyttää ihan paatuneelta?

  • Miksi kaikki synti ei kadota? (17)

Kuinka ihminen voi pelastua Jumalan tuomiolta?

  • Lopuksi voitte lukea liitteestä tekstin Pyhän Hengen pilkasta ja keskustella siitä vielä, jos tarvetta on.

 

Liite (lopussa)

 

 

  1. kokoontuminen, 1. Jh. 5:18–21

Tieto synnyttää turvallisuutta

 

  • Mitkä ovat Jumalasta syntyneen ihmisen kaksi tunnusmerkkiä jakeessa 18?

Miksi Johannes käyttää kestomuotoja?

Miksi uskova kristitty ei voi elää jatkuvasti jossakin synnissä?

Mitä on tapahtunut, jos joku jää pysyvästi johonkin syntiin?

Kuinka sellainen ihminen suhtautuu Jumalan sanaan?

Olisi hyvä lukea 1. Jh. 1: 8 ja 10. Mitä niissä sanotaan uskovan syntisyydestä ja synnin tekemisestä?

Kuinka valvova kristitty suhtautuu syntiinsä? (1. Jh. 1:7, 9; 2:1)

Entä, jos lankeaa aina samaan syntiin?

Kuinka kuvaisitte itsensä valvomista?

  • Kuvatkaa sellaista valvomista, jossa kristitty vahtii itseään, tapojaan ja tekemisiään.
  • Kuvatkaa sellaista valvomista, jossa kristitty katsoo uskossa ristiinnaulittuun Jeesukseen.
  • Kumpi varjelee meidät joutumasta Pahan otteeseen?
    • Kuvatkaa Pahan valtaa maailmassa. (19)
    • Miksi jaetta 20 voidaan sanoa kirjeen huippukohdaksi?

Mitä siinä sanotaan Jeesuksen persoonasta?

Mitä Jeesus on tehnyt meille?

Mitä Johannes sanoo kristityn elämästä?

  • Mitä kristityt Johanneksen mukaan tietävät? (18–20)

Mikä merkitys näillä tiedoilla on meille?

Epäjumalia ovat kaikki jumalat, jotka eivät vastaa Raamatun kuvausta Jumalasta. Minkälaisia esimerkkejä tulee mieleenne?

Miksi kaikkia omatekoisia jumalia on kavahdettava?

 

  1. kokoontuminen, 2. Jh. 1–3

Kristittyjen yhteys

 

Johdannoksi 2. ja 3. Johanneksen kirjeeseen

 

 

Ensimmäisellä vuosisadalla evankeliumin sanomaa levittivät apostolit ja monet kiertävät lähetyssaarnaajat, joita nimitettiin usein apostoleiksi (ei siis tarkoiteta Jeesuksen kahtatoista apostolia). Heidän lisäkseen oli suuri merkitys kauppiailla, sotilailla ja muilla matkustajilla, jotka toimivat Jeesuksen todistajina kulkiessaan paikasta toiseen. Rooman maailmanvalta oli luonut erinomaisen tieverkoston yhdistämään valtakunnan eri osia, ja se piti yllä myös ”Rooman rauhaa”, pax romanaa. Kulttuurit sekoittuivat, ja kreikasta tuli yleiskieli. Olosuhteet olivat siinä mielessä erinomaiset evankeliumin leviämiselle.

Kulkijoiden majoittuminen oli usein kuitenkin ongelma. Majataloilla oli huono maine, eivätkä kristityt niitä juuri käyttäneetkään. He yöpyivät matkoillaan toistensa kodeissa, sillä vieraanvaraisuus kuului olennaisesti kristillisyyteen (Rm. 12:13; 1. Tim. 3:2; 5:10; Tit. 1:8; Hepr. 13:2; 1. Pt. 4:9; 3. Jh. 1:5). Se näkyy myös Paavalin lähetysmatkoilla, joilla hänen kerrotaan majailleen purppuranmyyjä-liikenaisen, Lyydian, kodissa Filippissä, Jaasonin luona Tessalonikassa, Gaiuksen luona Korintissa, evankelista Filippuksen luona Kesareassa ja kyproslaisen Mnasonin luona Jerusalemissa  (Apt. 16:15; 17:7; Rm. 16:23; Apt. 21:8, 16). Ongelmia alkoi kuitenkin ilmaantua, kun monet väärät opettajat rupesivat liikkumaan seurakunnissa. Heistä oli harmia jo Paavalin aikana, mutta tilanne paheni seuraavina vuosikymmeninä. Kristityt kyselivät, oliko oltava vieraanvarainen myös heille. Tähän ongelmaan Johannes vastaa toisessa ja kolmannessa kirjeessään. Niissä hän asettaa vieraanvaraisuudelle tietyt rajat. Vain oikean evankeliumin julistajille tuli avata kotinsa. Heidät voitiin Johanneksen mukaan tuntea heidän sanomastaan ja vaikuttimistaan. Jos he julistivat oikeaa oppia Jeesuksesta (2. Jh. 7) ja toimivat Jeesuksen nimen eivätkä taloudellisen hyödyn tähden (3. Jh. 7), heidät tuli ottaa vastaan ja varustaa eteenpäin heidän matkallaan (3. Jh. 6).

 

  • Olisi hyvä lukea aluksi Johanneksen toisen ja kolmannen kirjeen johdanto.
  • Mitä kirjeen kirjoittajasta kertoo se, että hän käyttää itsestään nimitystä ”vanhin”? (2. Jh. 1)

Mitä johtopäätöksiä on vedettävissä siitä, ettei hän käytä oikeaa nimeään?

Miksi vastaanottajastakin käytetään peitenimeä?

  • Mitä mielestänne tarkoittaa sana ”valittu”?
  • Mitkä kaksi sanaa toistuu jokaisessa jakeessa?

Miksi juuri nämä?

  • Kuinka Johannes suhtautuu kirjeen vastaanottajiin?

Mistä voi päätellä, etteivät kysymyksessä ole inhimilliset rakkauden tunteet?

Mikä on tunnusomaista Johanneksen osoittamalle rakkaudelle?

  • Mikä ennen muuta sitoi Johanneksen hänen kirjeensä vastaanottajiin? (2)
  • Mikä on kristittyjen yhteyden perusta? (1 ja 2)
  • Mikä on totuus, josta Johannes piti kiinni henkensä uhalla? (Mikä olikaan ensimmäisen kirjeen pääajatus? Mikä on kristityille luovuttamatonta?)
  • Miksi Jumalan armo on sidottu Jeesukseen? (3)

Kuinka kuvaisitte Jumalan laupeutta meitä kohtaan?

Kuinka ihminen voi saada sisimpäänsä rauhan?

Miksi Luther voi sanoa, että ”näihin kahteen sanaan: armo ja rauha, sisältyy koko kristinusko”?

  • Miksi Johannes korostaa Jeesusta Jumalan Poikana?

Miksi meidänkin on korostettava, että Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan Poika ja Jumala? (Katsokaa myös 1. Jh. 5: 20b.)

 

 

  1. kokoontuminen, 2. Jh. 4–6

Vaellus kristittynä

 

  • Mikä Johannesta ilahdutti? (4)

Mikä osoittaa, ettei hän voinut iloita kaikista?

Mitä merkitsee vaeltaminen totuudessa?

  • Mikä pyyntö Johanneksella on kristityille? (5)

Mistä saamme rakkautta toinen toiseemme? Siitä voitte lukea myös 1. Jh. 4:16.

Miksi toisilla on enemmän rakkautta kuin toisilla? Siitä voitte lukea myös Lk. 7:47.

Mistä voi päätellä seurakunnan tai vaikkapa oman raamattupiirin hengellisen tilan? Olisiko siitä kenties enemmänkin keskusteltavaa?

  • Kuinka kristitty suhtautuu Jumalan käskyihin? (6)

Miksi käskyt eivät tunnu kristitystä raskailta? Siitä voitte lukea myös 1. Jh. 5:3.

Miksi emme kuitenkaan aina noudata niitä? Siitä voitte lukea Room. 7:14–8:1. Mikä näissä jakeissa erityisesti puhuttelee teitä?

Mikä on ”käsky”, jonka mukaa tulee elää? Siitä voitte lukea myös 1. Jh. 3:23.

Mikä sen mukaan on tärkeintä kristityn elämässä?

  • Jakeissa 1–6 on Isä mainittu kolme kertaa. Mitä ne kertovat meille Isästä?

 

  • Elävä seurakunta tunnetaan uskostaan Jeesukseen ja keskinäisestä rakkaudestaan. Rakkaus ei ole vain tunteen ailahdus tai myötätunnon kokemus, ei pelkkiä puheita tai hurskaita toiveita, vaan se on käytännön toimintaa tunteistamme huolimatta ja jopa vastoin tunteitamme. Se ilmenee sanoissamme ja teoissamme, aikamme ja rahojemme käytössä, koko elämäntavassamme.
  • Tästä voisitte varmaan vielä vaihtaa ajatuksia.

 

 

  1. kokoontuminen, 2. Jh. 7–13

Varoitus eksyttäjistä

 

  • Mikä on Johanneksen mukaan antikristillinen eksytys? (7)

Mikä on kristittyjen tunnustus Jeesuksesta?

Toivon, että luette tässä yhteydessä, mitä Nikean tunnustuksessa (virsikirjan takakannessa) sanotaan Jeesuksesta ja poimitte siitä olennaiset kohdat.

  • Kuinka voi valvoa itseään? (8)

Kuinka arvioitte valvomisen kannalta

  • Raamatun tutkimisen tärkeyttä?
  • hengellisen opetuksen ja opettajien merkitystä?
  • kristinuskon perusteisiin paneutumista?
  • Mikä merkitys edellä luetelluilla asioilla on teille henkilökohtaisesti? Kuinka se näkyy käytännössä?
    • Joskus kuulee sanottavan, ettei uskosta voi luopua. Mitä Johannes sanoo tähän asiaan? (8)
    • Mikä on täysi palkka, jonka Jumala antaa omilleen? (8)
    • Usein sanotaan, ettei oppi ole tärkeä. Mitä mieltä Johannes on? (9)

Mikä on Johanneksen oppi Kristuksesta hänen kirjeidensä perusteella? Olisi tärkeää poimia siitä olennaiset asiat.

Mitä siitä seuraa, jos meillä on väärä oppi Jeesuksesta Kristuksesta?

Mikä merkitys on oikealla opilla Jeesuksesta Kristuksesta?

Mikä Johanneksen kirjeissä osoittaa, ettei hän suhtaudu välinpitämättömästi myöskään kristittyjen elämään?

  • Miksi ei ketä tahansa voi toivottaa tervetulleeksi kotiinsa tai seurakuntaan, vaikka hän olisi korkeasti oppinut tai merkittävässä asemassa toimiva julistaja? (10)

Mitä esimerkkejä teillä on mielessänne?

  • Mitä syitä Johanneksella oli olla näin jyrkkä?

Mitä monet kristityt nykyään ajattelevat tämänkaltaisesta jyrkkyydestä?

Mitä johtopäätöksiä Johanneksen asenteesta olisi vedettävä meidän kohtaamiimme tilanteisiin?

  • Mitä seuraa veljeilystä ”vääräoppisten” kanssa? (11)

Löytyykö esimerkkejä?

  • Miksi Johannes tahtoo tavata kirjeensä saajat henkilökohtaisesti? (12)

Oletteko kokeneet tämänkaltaista iloa jonkun kristityn vierailusta luonanne?

 

  1. Kokoontuminen, 3. Joh.1–8

Kristittyjen yhteys

 

  • Mihin perustui Johanneksen ja Gaiuksen keskinäinen yhteys? (1)
  • Mitä Johannes toivottaa ystävälleen? (2)
  • Mikä Johannesta ilahdutti? (3)

Yksityisiä henkilöitä ja ryhmiä oli käynyt seurakunnissa puhujamatkoilla niin kuin monet käyvät esimerkiksi Venäjällä ja tuovat sieltä terveisiä.

  • Mikä on Johanneksen suurin ilo (4)

Voisiko hän iloita raamattupiiristänne?

  • Mitkä kaksi myönteistä asiaa mainitaan Gaiuksen uskollisuudesta jakeessa 5?

Mitä uskollisuus kaikessa voisi merkitä teidän elämässänne?’

Kuinka voisimme toimia tuttujen uskonystävien ja jopa vieraiden hyväksi?

  • Voitaisiinko seurakunnan edessä todistaa meidän rakkaudestamme? (6)

Mitä johtopäätöksiä pitäisi vetää vastauksistanne?

  • Seurakuntalaiset eivät vain ylläpitäneet matkustavaisia, vaan huolehtivat siitä, että heillä oli kaikkea seuraavaan etappiin asti.

Kuinka te huolehditte seurakuntaan tulevista puhujista, laulajista, nuorten ryhmistä jne.?

  • Kokevatko he teidän luonanne huolenpitoa ja rakkautta?
  • Löytyykö vieraanvaraisuutta?
    • Keiden velvollisuus on hoitaa sananjulistajia? (7)
    • Miksi Johannes pitää tärkeänä sanoa ”Hänen nimensä tähden”?
    • Miksi seurakunnalla oli velvollisuus auttaa matkasaarnaajia eteenpäin? (8)

Ehkä voisitte hetken keskustella uhraamisesta erilaisiin Jumalan valtakunnan tarpeisiin. Keskustelun pohjaksi voisitte lukea esim. Mal.3:10, Mt. 23:23, 2. Kr. 8:1–4, 1. Kr. 16: 1–2.

 

 

7. kokoontuminen, 3. Jh. 9–10

Halu olla ensimmäinen

 

  • Kuinka Johannes luonnehtii Diotrefesta? (9)

Kuinka kuvaisitte ihmisiä, jotka ovat Diotrefesin kaltaisia?

Mitä ajattelette heistä?

  • Miksi Diotrefes ei halunnut ottaa vastaan Johannesta?

Miksi me kenties vastustamme joidenkin ihmisten kutsumista puhujiksi tai joihinkin vastuutehtäviin?

Miltä se mahtoi vanhasta apostolista tuntua?

Mikä vaara siinä piili Diotrefesin itsensä ja seurakunnan kannalta?

  • Kuinka Diotrefes kaivoi pohjaa pois Johanneksen opetukselta? (10)

Onko tähän verrattavia ilmiöitä nähtävissä nykyään?

Mihin äärimmäisiin toimenpiteisiin Diotrefes ryhtyi?

Mitä Diotrefesin toiminta merkitsi seurakunnalle?

Mikä oli Diotrefesin päämäärä?

  • Mitä seurauksia siitä oli hengellisesti pitkällä tähtäyksellä?
    • Onko tämänkaltaista hengellistä sodankäyntiä nähtävissä nykyään?

Voitteko löytää esimerkkejä?

Onko joku joutunut kohtaamaan tällaista henkilökohtaisesti?

 

 

  1. Kokoontuminen, 3. Jh.11–15

Ystävien kesken

 

  • Olisi hyvä katsoa ensin kahta edellistä jaetta. Mihin Johannes kehottaa Gaiusta? (11)

Mitä Johanneksen kehotuksen noudattaminen merkitsi Gaiukselle käytännössä?

Mitä Johannes samalla sanoo Diotrefesistä?

Mitä pahaa Diotrefes oli tehnyt?

Missä tapauksissa voidaan nykyään sanoa, että joku kristitty ei ole tullut tuntemaan Jumalaa?

  • Mikä oli Johanneksen todistus Demetriuksesta? (12)

Minkälainen on mielestänne ihminen, joka saa hyvän todistuksen itse totuudelta?

Jokainen voisi hetken miettiä hiljaisuudessa, minkä todistuksen Johannes mahdollisesti antaisi hänestä?

  • Missä tapauksessa todistuksemme jostakin ihmisestä on varmasti tosi?

Mikä vääristää helposti todistuksemme toisesta?

  • Mistä luulette Johanneksen ja Gaiuksen keskustelleen, jos he myöhemmin tapasivat?(14)

Mistä uskovat nykyään keskustelevat, kun he tapaavat toisiaan?

  • Mikä osoittaa kristittyjen keskinäistä rakkautta? (15)

Joissakin piireissä uskovaiset toivottavat rauhaa aina tavatessaan toisensa ja puhelimessakin. Mitä tähän toivotukseen sisältyy?

  • Mikä on merkittävin asia, joka on teille kullekin kirkastunut Johanneksen kirjeistä?

 

Liite

 

Synti Pyhää Henkeä vastaan

 

”Synti Pyhää Henkeä vastaan on syntiä pitkäperjantain tekoa vastaan Hengen valossa katsottuna. Jumalan Pojan veri on kallein asia, minkä maailma tuntee. Jos se tallataan jalkoihin kuka voi pelastaa?” (Fredrik Wislöff, Minä uskon Pyhään Henkeen.) 

Synnin Pyhää Henkeä vastaan voi tehdä kääntymätön ihminen 

Mt. 12:31-32

”31. Sen tähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anneta anteeksi. 32. Jos joku sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, se annetaan hänelle anteeksi, mutta joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, sitä ei anneta hänelle anteeksi tässä maailmassa eikä tulevassa.”

  • Jeesus oli juuri parantanut sokean ja mykän miehen. Fariseukset sanoivat hänen tehneen sen Beelsebulin, riivaajien päämiehen voimalla. He eivät tahtoneet uskoa Jeesukseen. Siksi he häpäisivät häntä julkisesti ja saivat lopulta aikaan hänen ristiinnaulitsemisensa. He olivat omasta mielestään hurskaita Jumalan palvelijoita – jopa muita parempia – mutta hylätessään Jeesuksen ja hänen työnsä he jäivät Jumalan armon ulkopuolelle. Jos ihminen hylkää Jeesuksen ja jää paatumukseensa, hänelle ei ole mitään anteeksiantoa, koska Jumalan anteeksianto on kytketty Jeesuksen elämään ja kuolemaan ihmisen puolesta.

 

 

Synnin Pyhää Henkeä vastaan voi tehdä myös uskova kristitty

 

Hepr. 6:4-7

”4. Uudistuva parannus on mahdoton niiden kohdalla, jotka kerran ovat tulleet valistetuiksi ja maistaneet taivaallista lahjaa, päässeet osallisiksi Pyhästä Hengestä, 5. maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailman voimia, 6. ja ovat sitten luopuneet. He näet uudelleen ristiinnaulitsevat itselleen Jumalan Pojan ja häntä julkisesti häpäisevät.”

Hepr. 10:26-31

”Jos me totuuden tuntoon päästyämme tahallamme ja jatkuvasti teemme syntiä, meidän syntiemme sovitukseksi ei ole enää uhria, 27. vaan hirmuinen tuomion odotus ja polttava tuli on kuluttava vastustajat. 28. Mooseksen lain hylkääjän on armotta kuoltava kahden tai kolmen henkilön todistuksen nojalla. 29. Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa maahan Jumalan Pojan, pitää epäpyhänä liiton verta, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä! 30. Mehän tunnemme Hänet, joka on sanonut: ’Minulle kuuluu rankaisu, minä olen maksava.’ Ja vielä: ’Herra on tuomitseva kansansa.’ 31. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.”

  • Kirjeessä puhutaan juutalaiskristityille, jotka tahtoivat vainojen puristuksessa luopua Jeesuksesta ja palata takaisin juutalaisuuteen.
  • Jeesukseen uskovina he olivat ”tulleet valistetuiksi”, ”maistaneet taivaallista lahjaa”, ”päässeet osallisiksi Pyhästä Hengestä”, ”maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailman voimia” ja olivat nyt jättämässä sen kaiken.
  • He olivat liittymässä takaisiin niihin juutalaisiin, joille Jeesus oli vain ristiinnaulittu kansan villitsijä. Näin he kielsivät uskonsa Jeesukseen. ”He näet uudelleen ristiinnaulitsevat itselleen Jumalan Pojan”, ”häntä julkisesti häpäisevät”, ”tallaavat maahan Jumalan Pojan”, ”pitävät epäpyhänä liiton verta” ja ”pilkkaavat armon Henkeä”.
  • Kysymys on tietoisesta ja lopullisesta Jeesuksen kieltämisestä ja hylkäämisestä Jumalan Poikana, joka on tullut ihmiseksi meidän hyväksemme ja kärsinyt ristillä meidän syntiemme rangaistuksen.
  • Kirjeessä ei puhuta niistä, jotka lankeavat syntiin, vaan niistä, jotka luopuvat Jeesuksesta. He ”tekevät tahallaan ja jatkuvasti syntiä”.
  • Eikö uskosta luopunut sitten voi enää palata takaisin Jeesuksen luo, koska sanotaan: ”Uudistuva parannus on mahdoton niiden kohdalla, jotka kerran ovat tulleet valistetuiksi”? Kirjoittaja tahtoo sanoa, että irrottautuminen juutalaisuudesta toistamiseen on mahdotonta. Jo ensimmäinen kerta on erityisen vaikea juutalaiselle samoin kuin esimerkiksi muslimille tai monille muille uskonnollisille yhteisöille, jotka eivät hyväksy ”luopioita”.
  • Jos ihminen hylkää Jeesuksen, hän hylkää sen uhrin, joka on annettu hänen syntiensä sovitukseksi ja anteeksiantamiseksi. Siksi ”hänen syntiensä sovitukseksi ei ole enää uhria.” Näin hänelle ei ole mitään anteeksiantamusta Jumalan edessä. Hän saa Jumalalta tuomion ja rangaistuksen syntiensä mukaan.

 

  1. Jh. 5:16-18

” Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, mikä ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja Hän on antava tälle elämän, nimittäin niille, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi, ja sellaisen synnin vuoksi en kehota rukoilemaan. 17. Kaikki vääryys on syntiä. On syntiä, joka ei ole kuolemaksi.”

  • Kaiken synnin ja vääryyden saa anteeksi uskomalla Jeesukseen. Joh.3:16.
  • Iankaikkiseksi kuolemaksi eli kadotukseksi on vain epäusko, Jeesuksen hylkääminen.